Kysymyksiä/kommentteja

Valtioiden on mahdollisuus vaikuttaa kansainvälisen rikostuomioistuimen, International criminal court (ICC) toimivaltaan, sekä sen päätöksentekoon hyväksymällä sen (ICC) toimivallan. Rooman perussopimus on kansainvälinen sopimus, joka määrittelee tuomioistuimen toimivallan ja sen toimivaltaperusteet. Tämä siis tarkoittaa sitä, että valtioiden pitää olla Rooman perussopimuksen osapuolia, jotta tuomioistuimen on mahdollista harjoittaa sen toimivaltaa valtioiden alueella.

Näkemykseni mukaan, esimerkiksi Yhdysvallat eivät ole ratifioineet Rooman perussopimusta, ja ei siten ole kansainvälisen rikostuomioistuimen osapuoli. Kuten videolla toin esiin, yhdysvallat ovat yhtäältä tehneet Rooman perussäännön osapuolten kanssa sopimuksia siitä, ettei ICC:n olisi mahdollista tutkia tai tuomita valtion kansalaisia. Tämä on näkemykseni mukaan haaste, sillä kuten videossa toin ilmi, ICC toimii täydentävänä tuomioistuimena ja sen on mahdollista ottaa käsiteltäväksi ainoastaan rikosjuttuja, jotka tapahtuvat sen jäsenvaltiossa, tai jos rikokseen syyllistynyt on sen jäsenvaltion kansalainen.

Tämän lisäksi, valtioiden on mahdollista vaikuttaa tuomioistuimen toimivaltaan vetoamalla tuomioistuimeen. Valtioiden on myös mahdollista osallistua esimerkiksi tuomioistuimen jäsenten nimityksiin.

Kiitos hyvästä kysymyksestä!-Silja

Etelä-Afrikan aikomukset erota kansainvälisestä rikostuomioistuimesta, International criminal court (ICC) ovat todella moniselitteisiä asiota. Ensinnäkin, näkemykseni mukaan Etelä-Afrikan ero aikomukset liittyvät tuomioistuimen toimintaan. Monet Afrikan valtiot ovat pitäneet tuomioistuinta puolueellisena, sekä poliittiisesti latautuneena. Afrikan valtioiden näkemyksenä on ollut, että tuomioistuin kohdistaa käsiteltävät asiat nimenomaan Afrikan ja etenkin Etelä-Afrikan valtioihin. Kuten toin opetusvideolla esille, kansainvälinen rikostuomioistuin on saanut osakseen kritiikkiä, esimerkiksi sitä on syytetty puolueellisuudesta.

Kuitenkin, vaikka eropuheet ovat olleet pöydällä, ei aikomus erota ole ainakaan vielä tullut näkemykseni mukaan ajankohtaiseksi. Nämä erouhat ovat näkemykseni mukaan kuitenkin herättäneet laaja-alaista keskustelua tuomioistuimen toiminnan puolueellisuudesta, sekä oikeudenmukaisuudesta.

Kiitos hyvästä kysymyksestä!-Silja

Pisin rangaistus, jonka löysin, minkä ICC on tuominnut, koski opetusvideollanikin käsiteltyä tapausta nimittäin Thomas Lubanga Dyilo-tapausta, jossa Lubanga tuomittiin 14-vuoden vankeusrangaistukseen lapsisotilaiden, eritoten alle 15-vuotiaiden pakkovärväämisestä, sekä niiden käyttämisestä aseellisessa konfliktissa Iturin alueella. Lubanga tuomittiin tapauksessa lisäksi kansanmurhasta. Joidenkin tarkastamieni lähteiden mukaan, Lubangaa olisi tämän jälkeen yhä syytetty erinäisistä rikoksista kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

Onko tämä mielestäsi oikeudenmukaista?

Näkemykseni mukaan, rikosoikeus ei ole kehittynyt sen vuoksi, että sen tarkoituksena oli saattaa rikokseen syyllistyneitä henkilöitä mahdollisimman ankariin rangaistuksiin. Näkemykseni kansainvälisen/kansallisen rikosoikeuden vakavuudesta perustuu siihen, että mielestäni on hyvä, että rikokseen syyllistyneet joutuvat yhteiskunnan edessä rikolliseen vastuuseen, ja joutuvat kärsimään rikollisen teon seuraukset. Kuitenkaan, näkemykseni ei ole se, että mitä pidempi/ankarampi rangaistus on, sitä parempi se olisi. Näkemykseni on se, että mielestäni rikoksien rangaistukset tulisi pitää inhimillisinä, siten että mahdollistettaisiin yksilöiden mahdollisimman nopea pääsy takaisin yhteiskuntaan.

Kiitos hyvästä kysymyksestä!-Silja

Tarkistin, että Yle oli uutisoinut eilen (2.4.) Unkarin mahdollisista eroaikomuksista kansainvälisestä rikostuomioistuimesta, International criminal Court (ICC). Tämä onkin sikäli erittäin ajankohtainen aihe.

Näkemykseni mukaan eroaikomukset voisivat ainakin heikentää oikeussuojaa. Kuten opetusvideolla toin esille, tuomioistuimen toimintaan liittyy keskeisesti täydentävyysperiaate. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomioistuin toimii täydentävänä tuomioistuimena jäsenvaltioiden tuomioistuimille. Lisäksi tuomioistuimen toiminta liittyy keskeisesti jäsenvaltioiden yhteistyöhalukkuuteen. Tuomioistuimen toimivaltaan kuuluu lisäksi ainoastaan rikokset, jotka ovat tapahtuneet sen jäsenvaltion alueella, tai rikokset, joista syyllistyneet ovat sen jäsenvaltion kansalaisia. Tämä näkemykseni mukaan voisi tarkoittaa sitä, ettei Unkarin kansalaiset saisi enää ICC:n antamaa suojaa. Tämä siis edelleen tarkoittaa sitä, ettei Unkarin kansalaisia voisi syyttää tai tuomita ICC:ssä, eikä teoista, jotka ovat tapahtuneet Unkarissa, voisi syyttää kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Tämä voisi näkemykseni mukaan heikentää oikeussuojan tasoa.

Toiseksi, voisin nähdä, että ero voisi tuoda mukanaan jännitteitä muihin EU:n jäsenvaltioihin. Unionin jäsenvaltiot ovat kuitenkin merkittäviä kansainvälisen rikostuomioistuimen tukijoita (Saksa ja Ranska esim.), joten ero voisi mahdollisesti johtaa jännitteisiin näiden valtioiden välillä.

Kiitos hyvästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä!-Silja

Valtionjohtajien saattaminen vastuuseen kansainvälisistä rikoksista, kuten kansanmurhasta tai hyökkäysrikoksesta, voi sisältää näkemykseni mukaan useitakin haasteita. Ensinnäkin, kansainvälisen rikostuomioistuimen, International criminal court (ICC) toimivalta kattaa rikokset, jotka ovat tapahtuneet sen jäsenvaltioiden alueelle, sekä rikokset, joihin syyllistyneet ovat sen jäsenvaltion kansalaisia. Tämän lisäksi, kuten opetusvideolla toin esille, ICC:n toiminta riippuu keskeisesti jäsenvaltioiden yhteistyöhalukkuudesta esimerkiksi luovuttaa rikoksiin syyllistyneitä, kuten valtionjohtajia, sekä rikosten todisteita. Tämä voi asettaa haasteeksi esimerkiksi poliittisen vastustuksen, joka estää sen, ettei ICC:n ole mahdollista saattaa valtionjohtajia kansainväliseen vastuuseen.

Lisäksi, näkemykseni mukaan esimerkiksi Yhdysvallat eivät ole ICC:n alainen jäsenvaltio. Tämän lisäksi Yhdysvallat on tehnyt sopimuksia tuomioistuimen jäsenvaltioiden kanssa, jossa he ovat sopineet siitä, ettei Yhdysvaltojen kansalaisia luovutettaisi tuomioistuimeen. Tämä tuo haasteeksi näkemykseni mukaan esimerkiksi sen, ettei ICC:n toimivalta kata kaikkia valtioita globaalisti, jolloin se estää sen toimivallan puuttua esimerkiksi yhdysvaltojen valtionjohtajien saattamiseen vastuuseen kansainvälisistä rikoksista.

Kiitos hyvästä kysymyksestä!-Silja

Miten ICTY on konkreettisesti vaikuttanut ICC:n syntyyn?

Entisen Jugoslavian kansainvälinen rikostuomioistuin, International Criminal tribunal for the former Yugoslavia (ICTY) on vaikuttanut keskeisesti Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen, International criminal court (ICC) syntyyn. Ensinnäkin, näkemykseni mukaan ICTY on luonut merkittäviä oikeustapauksia, joilla on ollut keskeistä vaikutusta ICC:n syntyyn. ICTY esimerkiksi teki mahdolliseksi kansainvälisen rikostuomioistuimen synnyn ja sen toimivallan käsitellä vakavimpia rikoksia, kuten sotarikoksia. Näkemykseni mukaan tämä on ollut merkittävä asia liittyen ICC:n syntyyn.

Toiseksi, näen, että ICTY on vaikuttanut keskeisesti kansainvälisen rikosoikeuden kehitykseen esimerkiksi määrittelemällä vakavat rikokset, jotka ovat muotoutuneet sittemmin ICC:n keskeisiksi ydinrikoksiksi. Näitä rikoksia ovat kansanmurha, rikos ihmisyyttä vastaan, sotarikos, sekä hyökkäysrikos. Rikosten määrittelyllä on ollut vaikutusta myös siihen, että ne ovat yhtäältä kehittäneet säännöksiä, joilla oikeutetaan teoista puuttumiseen.

Onko niissä jotain yhteneväisyyksiä?

Näiden kahden tuomioistuimen (ICTY ja ICC) välillä voidaan nähdä yhteneväisyyksiä, mutta niiden välillä on myös eroja. Ensinnäkin, molempien tuomioistuimen toimivaltaan on kuulunut vakavimpien kansainvälisten rikosten käsittely. ICC:n toimivaltaan kuuluu edelleen neljä keskeistä rikosta, joista voidaan käyttää nimitystä ydinrikokset.

Toiseksi, näkemykseni mukaan yhtäläisyydet liittyvät esimerkiksi YK:n toimintaan. Vaikka ICC ei ole YK:n alainen tuomioistuin, vaan itsenäinen, on se saanut merkittävää tukea YK:lta. Sen sijaan ICTY toimi YK:n alaisena tuomioistuimena.

Edellä luettelemani yhtenevyyksien ohella, nämä tuomioistuimet ovat myös keskeisesti erilaisia. Ensinnäkin, ICC:n toimivaltaan kuuluu kaikki valtiot, jotka ovat sen jäsenvaltioita. Tämä siis tarkoittaa, että jäsenvaltioiden on tullut ratifioida Rooman perussääntö. ICC:n on mahdollista käsitellä ainoastaan rikoksia, jotka ovat tapahtuneet sen jäsenvaltioissa, tai rikoksia, joihin syyllistyneet, ovat sen jäsenvaltion kansalaisia, kuitenkin, ICTY:n toimivalta rajoittui vain entisen Jugoslavian alueelle.

Toinen tuomioistuinten eroavuus on näkemykseni mukaan niiden perustaminen. Kuten aiemmin toin esille, ICC on perustettu Rooman perussopimuksella. Tästä erotakseen, ICTY:n perustaminen tapahtui YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä.

Kiitos hyvästä kysymyksestä!-Silja